Kukkakedolla

Jotensakin on takki tyhjänä käsityöideoiden suhteen, mutta eipä hätää, sillä keskeneräisiä töitä on joka lähtöön! Pitkästä aikaa teki mieli tehdä tilkkutyötä. Kaivelin keskeneräisten pinoa ja sieltä tarttui kaksi vuotta kesällä aloitettu tekele. Pikkaisen oli jäänyt kesken...

Vähää vaille

Tilkkutyön kankaat ovat Marimekon leikkausjätettä eli niistä sain pikkuruisia tilkkuja. Jokainen on leikattu erikseen saksilla mallineiden avulla, koska kangassuikaleet olivat niin epämääräisen muotoisia. Vähää vaille jäi, koska en silloin kestänyt nähdä lopulta enää silmissänikään suikalekasaa, saati tehdä vielä muutamaa puuttuvaa tiimalasia!

Varsinainen sillisalaatti.

Aika oli tehnyt tehtävänsä ja nyt oli mukava tarttua taas hommiin. Oikeastaan oli iloinen yllätys, miten värikkään työn olin aloittanut!

Sauma poikineen.

Meduusa.

Olisin halunnut kunnolliset kehykset tilkkutyöhön, mutta mikään olemassa oleva kangas ei tuntunut istuvan Marimekon värimaailmaan. Niinpä päädyin ompelemaan työn pussiin takakappaleen (tavallisia puuvillakankaita) ja vanun kanssa.Onnistuin nytkin luomaan itselleni haasteita: melkein hurautin pussinsuun kiinni. Purkamista harrastan vain äärihädässä, joten sitkeästi survoin työn oikeinpäin tuskin käden mentävästä aukosta!

Kukkia kedolla. Tai ainakin ruohikossa. :)

 

 

 

Toisaalta tiimalaseista tulee aaltoilevaa kuviota...

 

 

 Taustakankaaksi halusin tummansinisen etupuolen laitojen mukaan. Sinistä kangasta oli kuitenkin liian vähän, joten piti kehitellä jatkopala -tällä kertaa se istui parhaiten keskelle. Tikkasin torkkupeiton (koko 90 x 140 cm) koneella tiimalasien muotoja noudattaen. Takakappaleellekin laitoin pinkkiä. :)

Kesäshoppailua

Helteillä ei ole syntynyt juurikaan käsitöitä, mutta sen sijaan shoppailua olen harrastanut... Tiedän, tiedän - lankoja tulee vastaan mitä ihmeellisemmistä paikoista kotoa, mutta taaskaan en voinut vastustaa...

...lankakaupan kesätarjousta ja...

...Joensuun torikirppikseltä löytyneitä villalankalajitelmia. Mukaan lähti myös paperinarua.

Monen vuoden ajan olen säästänyt kahvipusseja, että joskus teen niistä kauppakassin. Yksinkertaisia käsilaukkuja olen tehnyt ompelemalla, mutta suuritöisemmät hommat ovat odottaneet aloitustaan. Siispä riemastuin heti, kun näin tämän!

Tukeva kahvikassi.

Sain kassin heti mukaani, eikä tarvinnut odotella minä vuonna omatekoinen kassi suvaitsee valmistua... :)

Sotkamon käsityöläisten myymälästä löytyi somat kaktuskaksoset, jotka toimivat neulatyynyinä.

Ystävän kanssa vietiin papereita keräykseen Kuhmossa. Keräyspaikalla odotti yllätys: keräyslaatikko oli sullottu täyteen kirjoja! Ihan meinasi suru tulla kirjojen puolesta! Keräyslaatikko oli niin täynnä, että penkominen oli vaikeaa, mutta jotain kivan oloisia kirjoja löytyi.

Kirjat ovat noin 60 vuotta vanhoja, enimmäkseen oppikirjoja. Olisiko joku kuolinpesä tyhjennetty, eikä kirjoille löytynyt parempaa osoitetta? Nuo tarinakirjat otin mukaan ihan huvikseni; niistä voi tutkia muun muassa millaista yhteiskunta-, kulttuuri-, historia- ja sukupuolikuvaa on lapsille pyritty opettamaan. Lisäksi otin mukaan muutaman paksun hyväkuntoisen opuksen, joiden sisältö ei kiinnostanut. Niistä ehkä vain kannet pääsevät käyttöön, ehkä sisuksestakin kehitän jotain. :)

Lankasaalis

Tällaista tarttui kasvivärjäyskurssilta mukaan!

Monessa padassa porisi monenlaista "soppaa" -oli suopursua, kieloa, sipulinkuoria, raparperia, koivua... Jotkut kasvit aiheuttivat pettymyksen (esim. nokkonen), jotkut suorastaan hurmasivat lopputuloksella (esim. sipuli). Tiesin, että kasviväreillä ei tehdasvärjättyihin verrattavia värivahvuuksia saa, mutta silti yllätyin miten "samankaltainen" värimaailma eri kasveista ja puretuksista oli lopputuloksena. Harmonia, jos yhteen sanaan tiivistäisi. Puretimme alunalla, kupari- ja rautavithrillillä sekä viinikivellä. Mukana oli monenlaisia villalaatuja, mm. 100 % villaa ja alpakkaa. Itselläni oli 7 veljestä -lankaa. En oikein ehtinyt hankkimaan mitään, kun en saanut ajoissa päätetyksi mitä langoista haluaisin myöhemmin tehdä. Langoista tein pieniä vyyhtejä (20-45 g), joita ujutin lähes joka pataan. Monta on sävyä, nyt voisi kehitellä jonkin kivan kirjoneuleen. :)

Nokkonen - lehdet ja varret. Rautapadassa, puretuksena aluna. Odotuksena oli tummanvihreää, mutta tulikin mitään sanomattoman likaisen harmaata. Pettymys.

Pihjala - lehdet.  Rautapadassa, puretuksena aluna ja lopuksi rautavithrilli. Värjäys onnistui ja väristä tuli heleä vihreä.

Lepän kuivattu kuori - liotus yön yli, keittäminen rautapadassa, puretus alunalla ja kuparivithrillillä. Odotuksena voimakas punaruskea, mutta tulikin keskiruskeaa.

Paju - lehti kuivattuna ja tuoreena, kuivattu kuori ja yön yli jälkiväri. Puretuksena kuparivithrilli. Pajun värjäys onnistui. Jokaisella kerralla tuloksena oli erilainen sävy.

Lupiini - lehdet ja varret ilman kukkia. Puretuksena kuparivithrilli. Värjäys onnistui: kuva ei kerro, kuinka ihanan heleän vihreä lopputulos on! Toinen vyyhti on jälkiväri (yön yli).

Yritin saada elävän kasvin ja värjätyn vyyhdin samaan kuvaan -olipa vaikeaa! Värisävyistä tuli jotain aivan muuta kuin todellisuudessa... Nolo myöntää, mutta monipuolisin värimaailma löytyy kuvasta, joka on otettu sisällä kylpyhuoneessa automaattiasetuksin salamalla. Vielä riittää kuvauksessa opettelemista!

Joka tapauksessa oli ihanan innostava viikonloppu kivassa seurassa! Innostus jäi itämään, esimerkiksi sipulilla haluan värjätä uudemman ja isomman erän. Samoin lupiini, pihjala ja koivu vaikuttivat lupaavilta. Jippii, onneksi on kesä, että harrastusta voi jatkaa!

Kesäpäivän tunnelmia

Jo edellisiltana olin aivan täpinöissäni! Vyyhtesin lankoja pieniin eriin, kävin ostamassa etikkaa ja kumihanskat, pakkasin eväät valmiiksi... Tänään pääsin sopan keittohommiin kansalaisopiston kasvivärjäyskurssin puitteissa. Oli aivan ihana ja aurinkoinen päivä järven rannalla! Tässä muutamia tunnelmakuvia:

Punaista pellavaa

Loman alkajaisiksi pari päivää migreeniä... Huh, nyt alkaa taas elämä voittaa! Jouduin jäämään pois toisella puolella Suomea juhlittavista serkun häistäkin sen takia, mutta nyt on pitkästä aikaa mahdollisuus päivittää blogia. Toukokuussa tein enimmäkseen ompelujuttuja. Tietysti mekon serkun häihin:

Mekko punaista pellavaa.

Mekon tekemisen aloitin mittojen ottamisella ja peruskaavan piirtämisellä. Kummasti arvostus mallien suunnittelijoita ja kaavojen tekijöitä kohosi projektin myötä! Kuosittelu oli tässä projektissa helppoa, koska kyse on löysästä vaatteesta. Olen viime aikoina ihastunut pellavaan. Se on jotenkin juuri kesään sopiva materiaali vilpoisuutensa vuoksi. Tuntu ratkaisi kangasvalinnan, joten punainen väri tuli ikään kuin kaupan päälle. Tekemisen ja sovittamisen myötä olo oli välillä kuin Muumimammalla tai Mariskan biisin suloisella myrkynkeittäjällä. Huulen heittona kuulin myös mekon muistuttavan joulusäkkiä... :) Onneksi lopputulos ei muistuta enää säkkiä -ainakaan minusta...

Puutarhaessu

Suunnittelin ja toteutin kesäviemiseksi sopivan puutarhaessun. Se on tehty vettä ja likaa hylkivästä kankaasta. Applikoinnit ja solmiamisnauhat ovat vanhaa pöytäliinaa. Edessä on neljä taskua, joista yksi on muita laajempi. Siihen mahtuu puutarhalapio tms.

Kenkäpussi

Kenkäpussia varten ompelin tilkkupinnan Mari -kankaasta. Vuorina on ulkoilukangasta. Kengät pussissa vain rekvisiitan vuoksi -pussi on toistaiseksi palvellut käsityöpussukkana. :) Pussi on osoittautunut yllättävän pakkausystävälliseksi: pitää käsityön ryhdissä kansioiden ja papereiden kanssa repussa.

Tilkkukillan tapaamisessa kokeilin väkertää naamoja -voi hyvänen aika! Hauskaa, mutta vaatii harjoittelua, että mummoista, menninkäisistä, keijuista, peikoista tai muista olennoista saa muuta(kin) kuin pelottavan ruman näköisiä! Olen nähnyt todella hienoja hahmoja, joilla on ollut samalla tekniikalla tehty naama. Olisi siis tosi kiva onnistua itsekin naamojen rakentamisessa. Lisää voi lukea killan sivuilta. Tässä omani ja muiden kiltalaisten aikaansaannoksia:

Ihana kirja

Tänään ehdin postiin hakemaan pakettia, jonka olin voittanut Blokkisiskojen arvonnassa. Palkintona oli kirja ja millainen kirja?! Aivan mahtava!



Sain tänään kotiin myös kirjahyllyn, mutten ole malttanut vielä aloittaa puuhaamista sen kanssa. Olen vain selannut tilkkukirjaa monta monta kertaa ja aina löytyy uudenlaisia ja mielenkiintoisia töitä. Kirja tulee toimimaan inspiraation lähteenä -niin monia ihania töitä siinä on kuvattuna! Olen hieman viime aikoina hakenut mitä voisin tilkkuilla -kirjasta nousi heti muutama juttu, mitä haluan kokeilla. Kiitos paljon Maritta!

Päivän piristys

Toissapäivänä postilaatikossa nökötti pikku paketti, josta paljastui söpöt tiput ja kaunis leivinliina. Jälkimmäisessä on sen verran mehukas muffinssi, etten vähään aikaan taida raskia sitä käyttää, ettei tarvitse pestä. Ihastelen vain... :) Kiitos Eija päivän piristyksestä!