torstai 14. heinäkuuta 2011

Kukkakedolla


Jotensakin on takki tyhjänä käsityöideoiden suhteen, mutta eipä hätää, sillä keskeneräisiä töitä on joka lähtöön! Pitkästä aikaa teki mieli tehdä tilkkutyötä. Kaivelin keskeneräisten pinoa ja sieltä tarttui kaksi vuotta kesällä aloitettu tekele. Pikkaisen oli jäänyt kesken...

Vähää vaille

Tilkkutyön kankaat ovat Marimekon leikkausjätettä eli niistä sain pikkuruisia tilkkuja. Jokainen on leikattu erikseen saksilla mallineiden avulla, koska kangassuikaleet olivat niin epämääräisen muotoisia. Vähää vaille jäi, koska en silloin kestänyt nähdä lopulta enää silmissänikään suikalekasaa, saati tehdä vielä muutamaa puuttuvaa tiimalasia!


Varsinainen sillisalaatti.

Aika oli tehnyt tehtävänsä ja nyt oli mukava tarttua taas hommiin. Oikeastaan oli iloinen yllätys, miten värikkään työn olin aloittanut!

Sauma poikineen.
Meduusa.
Olisin halunnut kunnolliset kehykset tilkkutyöhön, mutta mikään olemassa oleva kangas ei tuntunut istuvan Marimekon värimaailmaan. Niinpä päädyin ompelemaan työn pussiin takakappaleen (tavallisia puuvillakankaita) ja vanun kanssa.Onnistuin nytkin luomaan itselleni haasteita: melkein hurautin pussinsuun kiinni. Purkamista harrastan vain äärihädässä, joten sitkeästi survoin työn oikeinpäin tuskin käden mentävästä aukosta!

Kukkia kedolla. Tai ainakin ruohikossa. :)
   
Toisaalta tiimalaseista tulee aaltoilevaa kuviota...
  
 Taustakankaaksi halusin tummansinisen etupuolen laitojen mukaan. Sinistä kangasta oli kuitenkin liian vähän, joten piti kehitellä jatkopala -tällä kertaa se istui parhaiten keskelle. Tikkasin torkkupeiton (koko 90 x 140 cm) koneella tiimalasien muotoja noudattaen. Takakappaleellekin laitoin pinkkiä. :)


7 kommenttia:

Irma kirjoitti...

Aivan ihana! Hienosti olet sommitelut värit. En ihmettele että välillä kyllästyit, niin pienistä paloista olet työn koonnut:) Onneksi jatkoit hommaa, lopputulos on upea.

TööT kirjoitti...

Ihana työ!

Hannele kirjoitti...

Onpa siinä tosiaan suikale ja sauma poikinne - muta lopputulos on kyllä kaiken vaivan arvoinen!

Lyyti kirjoitti...

Kiitos kannustavista kommenteista!

Opin tästä työstä sen, ettei työn lepäämään jättäminen tarkoita ikuista keskeneräisyyttä. :)

Toiseksi tässä työssä näkyy mielestäni tilkkutyön ydin -yksi tilkku/väri on enemmän yhdessä kuin olisi yhdessä. Siis myös väriopillisesti kannattava projekti. :)

Tii kirjoitti...

Hauskan näköinen työ, ja nurja puolikin hyvän näköinen :)

Tilkunviilaaja kirjoitti...

Tosi kivan näköinen tilkkupeite! Nostan hattua, että olit jaksanut leikata kaikki nuo palat SAKSILLA. Huh huh! Kannatti tehdä valmiiksi, tämä on tosi hieno!

Eeva kirjoitti...

Heippa! Ehdinkin tunnistaa jo kankaan ennen kuin huomasin kommenttisi blogissani. Tosi hieno tilkkutyö - oletpa jaksanut näprätä!