Pientä ja somaa

Tällä viikolla on syntynyt pieniä, mutta tarpeellisia juttuja. Tai ainakin melkein tarpeellisia; taitaisi pelttipurkki toimia säilyttimenä ilman pitsiäkin, jos tarkkoja ollaan. Pientä somistusta arkeen. Mistähän tuleekaan ajatus, että pieni ja soma ei olisi tarpeellista?!

Somistettu peltipurkki

Kämmekkäät

Tietokone ikkunan vieressä on valon kannalta ihana juttu, mutta talviaikaan ikkunasta tuntuu vetävän. Aikani villatakin hihoja venyteltyani tein kämmekkäät. Neulomalla olisi tullut liian monia kysymyksiä ratkaistavaksi (mikä malli, mistä langasta jne.), että projekti olisi siirtynyt. Niinpä valitsin helpon tien: aiemmasta projektista käyttämättä jääneet, valmiiksi huovutetut villapaidan hihat. Hieman kirjailua. Nyt ei ranteisiin tuule!

Mystinen juttu on nuppineulojen ja niiden myötä neulatyynyjen katoaminen! En edes osaa sanoa kuinka monta olen tehnyt, mutta silti ne tuppaavat päätymään yllättäviin paikkoihin, kuten pyykin mukana pesukoneeseen... Niitä löytyy myös aikanaan keskeneräisten projektien pussukoista jne. Tein pienen vastaiskun tälle mysteerille: kaksi uutta neulatyynyä, jotka eivät aivan huomaamatta katoa! Ne ovat pöytämallia, joiden sisällä on säilykepurkki. Keskelle voi laittaa pieniä ompelutarvikkeita, ulkoreunoille taas nuppineuloja. Molemmat on tehty itsevärjäämistä kankaista.

Myös nappeja olen pyöritellyt, lajitellut ja pohtinut seuraavaa tekemistä. Ehkä se onkin "the juttu" -nappikaupan leikkiminen. :)

Rintarossi

Pari viikkoa uutta vuotta kulunut -hyvää loppu vuotta! :) Muuton jälkeen piti hiukan huilata, mutta nyt taas käsityöt houkuttelee! Olen ottanut esille monta keskeneräistä työtä - enää täytyy päättää, mistä aloittaa...

 Vetoketjuja on moneen lähtöön. Yksi niistä muotoutui rintarossiksi. Näyttää metalliselta, mutta onkin kevyt 75 cm muoviketju.

Tervetuloa joulu!

Eilen oli vuoden lyhin päivä. Sen kunniaksi piti tehdä kaikenlaisia valoisia asioita!

Tonttu ovella toivottaa tervetulleeksi.

Pitkästä aikaa tein kynttilöitä. Kynttilänjämiä oli tallessa edeltävältä joululta, joten ujutin ne mukaan "soppaan". Tein monen värisiä keitoksia, jolloin voi tehdä raidallisia kynttilöitä. Kaadoin massan muotteihin jähmettymään. Käytin kaiken massan itse kynttilöihin, joten viimeistelyyn ei jäänyt enää mitään. Näistä tuli tällaisia raakakynttilöitä. :)

Kerroskynttilöitä.

Tunnelmavaloa.

Annelin blogissa näin kauniin valotaulun. Halusin tehdä samanlaisen itsellenikin. Mielessä pyörittelin eri vaihtoehtoja; uusia syntyi vielä tekemisen edetessä. Ei tullut kaaospunontaa eikä roseekukkia, vaan tuli paperiinia tukirangaksi sekä punaisia marjoja pikkulinnulle. :)

Taulun koko on n. 50 x 50 cm.

Tunnelmakuvien myötä kiitos kaikille lukijoille, erityisesti kommentoijille, kuluneesta vuodesta tässä virtuaalikäsityömaailmassa! :)

Rauhaisaa joulua ja inspiroivaa tulevaa vuotta!

Hip ja hei -täällä taas! :)

Blogini ei suinkaan ole ollut unohduksissa, ei vain ole ollut mitään kerrottavaa... Niin vaikea kuin aluksi olikin uskoa, paras lääke kyynärpään rasitusvammaan on lepo! Vasta kun oikeasti vähensin tekemistä, niin paraneminen pääsi vauhtiin (n. 1,5 kk sitten) ja nyt olen hieman jo kokeillut käsitöiden tekemistä! Jippii -vihdoinkin!!!!

Käytännölliset ensin: päällystin tylsän harmaan vaa'an kernillä.

Lopputiskit. :)

Kankaiden värjäystä ja maalausta.

Servettitekniikalla koristeltu tarjotin (22 x 43 cm). Vielä on harkinnassa tulisiko tuohon keskelle jotain?

Joulupallo. Idea ja inspiraatio Arnen ja Carlosin Joulupallot -kirjasta.

Tilkkutöihin olisi suuri himotus, mutta saksien ja tilkkuleikkurin käyttöä vielä arkailen. Vähän olen kuitenkin kokeillut... ;) Neulominen alkaa sujua! Sukkasatoon en kyllä ehtinyt mukaan ollenkaan. :( Aloitin neulomisen pienestä työstä: joulupallosta, missä harjoittelin inhoamaani kirjoneuletta. Kirjan ohjeen mukaan pallo painaa 25 g, mutta omani on lähes 75 g. Tuli ilmeisesti isompi, paksummasta langasta ja runsaammin täytettä. Minkäs sille mahtaa, kun Miss Marple oli niin jännittävä... ;)

Onnenkukka

Viikon aloitin pirteä lila kukka rintapielessä ja kaikki meni hyvin, joten ristin sen onnenkukaksi.

Se on tehty vetoketjusta, josta muotoilin kukanterälehtiä pienien pistojen avulla. Lopuksi kiinnitin eteen napin ja taakse hakaneulan. Erityisesti tykkään kukasta lilan neuleen kanssa. Kuvassa jokaikinen väri on jotenkin omituinen, mutten parempaan keinovalossa pystynyt...

Uusi aluevaltaus

Reilun kolmen kuukauden ajan sain työskennellä kehitysvammaisten kanssa. Olin päivätoimintakeskuksessa kädentaitoja ohjaamassa, samalla sain myös itse paljon ja opin uutta. Ihan tuntui haikealta, kun kasasin kimpsuni ja kampsuni. Viimeisimpänä teimme mosaiikkitöitä. Se oli vieraampaa itsellenikin, joten olin varmasti yhtä innokas muiden joukossa. Niin mukavaa tekemistä se oli, ettei kokeilu varmaankaan jää tähän vaan jatkuu jossain toisessa yhteydessä. Tässä ystäväpäivä -teemainen mosaiikkityö: